Viime vuonna minusta putkahti esiin varsinainen jouluihminen. Varmastikin siksi että olin kotona pikkariikkisen nyytin kanssa. Oli ihanaa laittaa joulua, vaikka ehkä vähempikin olisi riittänyt. Sama näyttää toistuvan tänä vuonna, kun huomaan miettiväni onkohan vielä liian aikaista ripustaa valoja ja vaihtaa vähän jouluisempia koristeita.. Itseni tuntien, kun aloitan en osaa lopettaa :) Nyt se siis alkoi joulun odotus, saparopään huoneeseen ripustin punaiset Vallilan verhot, niin ja parvekkeelle valot, ja leivottiin saparopään kanssa pipareita ja tehtiin joulukortteja, hups niin se mopo jo alkaa karata, mutta karatkoon :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti