sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kirpeä syysviikonloppu

Syksyinen kirpeä viikonloppu takana. Saparopäämme läks mummolaan viikonloppureissulle,hui kun se onkin jo iso tyttö. Tylleröinen innoissaan vilkuttaa ja lähettää lentosuukkoja lähtiessään mamman kainalossa kohti autoa. Äiti vilkuttaa nauraa lähettää lentosuukkoja ja pidättää itkua. Ovi menee kiinni ja voi sitä itkua. Niin se vaan on että se itku aina tirahtaa. Viikonloppu sujahti ikävöinnistä huolimatta kuitenkin nopiaan, kun puuhailua riitti. Viikonloppuun mahtui ystäviä, yksi epäonninen leivona yritys ja sain myös jatkettua muutamaa neulontaprojektia ja aloitettua yhden uuden. Ennen minua stressasi ja ahdisti keskeneräiset työt, nykyään nautin siitä että minulla on monta ihanaa projektia ja voin fiiliksen mukaan hypätä aina niistä johonkin! Surautin myös kauppakassin muovikassin kaavoilla (ohjeen nappasin täältä) ja kassi saikin täytettä heti kirpparireissulla, yllättävän paljon sinne mahtuikin :)




Kaapissani makasi kaksi vanhaa rakasta hamettani. Toinen vyötäröltä niin pieni etten edes kuvittele siihen koskaan mahtuvani, sekä farkkuhame joka on tuntunut liian lyhkäiseltä jo useamman vuoden. Nyt näistä kahdesta vanhasta rakkaasta hamosesta tuli yksi uusi varmastikin tuleva suosikki hameeni!! Idean sain kirjasta Olipa kerran housunpuntti.




Päiväunien jälkeen pikku Saparopää tuli posket punnaisina innosta hihkuen kotiin isovanhempien kanssa. Kaikilla oli takanaan ihana viikonloppu. Ihanaa olla nyt kotona yhdessä, silittää unisen Saparopään tukkaa ja kuunnella sen unta.
 <3



 

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Kauluspaidasta hameeksi

Viikonloppuna sain kassillisen isäni vanhoja kauluspaitoja "josko näistä jotakin haluaisit tehdä". Voi kyllä! Se tunne kun heti kankaan nähdessään tietää mitä siitä haluaa tehdä, nyt tuli se tunne. Ohje on kirjasta Olipa kerran housunpuntti. Niin siis tää hamehan on vielä Saparopäälle liian iso,ainakin muutaman vuoden....





Taakse ratkoin paidasta vielä rintataskun takataskuksi. (Pitäisiköhän joskus silittää ennen kuvan ottamista,hehh)

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Love Cookiet

Onnea ihanalle kihlaparille! On se aina niin ihanaa kun kaksi niin kovin ihanaa tärkeää ihmistä on onnellisia toistensa kanssa. Purkissa on ainekset supersuklaakekseihin,nams, joukkoon lisätään vain vaahdotettu fariinisokeri-voiseos ja kaksi kananmunaa. Näitä keksejä voi sitten napostella kahdestaan peiton alla lämpimässä <3



torstai 13. syyskuuta 2012

eikö sämpylää voi syödä pillillä?

Pienen ihmisen kanssa maailma on täynnä kysymyksiä, vaikkei sanoja vielä löydykään. On kummallista miten smoothieta voi imeskellä pillillä posket lommolla, mutta sämpylä ei hievahdakaan vaikka kuinka pillillä tökkii. Vaikka välillä laskenkin sataan ja sataan ja sataan mielessäni on uskomatonta miten pienen pieni tyttö niin tosi usein saa huomaamaan kuinka onnellinen onkaan ja kuinka aikuisten kiireessä meiltä jää niin monia kauniita ja jännittäviä asioita huomaamatta.


 Sohvapöydän kannessa on pieni rako, johon pitää tunkea jokainen pinni jonka löytää.. Tämän jälkeen on hyvä viedä kaikki lelut istumaan kissan ruoka- ja vesikuppiin,nam. Ai mitä sanoit äitikulta?






tiistai 11. syyskuuta 2012

Kangas jonka mieheni valitsi?!

Voi älkää ymmärtäkö väärin, kangas on oikein mieleistä ja hauskaa. Mutta siis se että olimme yhdessä kangaskaupassa ja ilman vaatimuksia kyllä mieheni osti tämän kankaan..Nii-in! Jotakin hohdokkaampaa hän varmasti toivoi että siitä olisi syntynyt, no mutta. Keittiöpyyhkeitä, niitä tarvittiin ja kangas oli passelia. Vanhoilla pitseillä höystettyinä valmista tuli!




torstai 6. syyskuuta 2012

neuvolakortin kannet

No nyt on kummaa. Pikku leidi on alkanut nukkumaan niin pitkät unoset päivällä että sitähän kerkeää hakemaan Singerin kaapista ja surauttamaan vaikka ja mitä! (no nyt kun näin kirjoitan niin varmasti loppuu ne pitkät päikkärit..) Blogista Villapaita kiehuu löytyi kovin näppärät ohjeet kuvilla neuvolakortin kansiin. Ja tämmöset niistä tuli:)


Kankaan olen saanut isovanhemmiltani, jotka taas olivat saaneet sen vuosiavuosiavuosia sitten alivuokralaiseltaan joka oli Finlaysonilla luultavimmin opiskelijana(?) Tätä pientä kankaanpalaa sitten olen vaalinut kuin suurinta aarrettani. Nyt on komiat kannet saparopäälle ja tietysti kummipojalle!


makoisat unet jatkuu <3

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

pinnityyny

Vihdoin sain sen, mekkotehtaan kirjan!!! Heti äkkiä nopeaan piti jotakin siitä tehdä, joten hurauttelin pinnityynyn. Johan se pikku saparopää on sen parissa touhunnu :) En malta odottaa mitä ihanasta kirjasta seuraavaksi tekisikään!



tiistai 4. syyskuuta 2012

lamppu

Noniin taas se unohtu, elikkä se "ennen tuunailua kuva". Hmh. No mutta tämä lamppuvanhus nousi uuteen elämään mökin kätköistä. Metallikehikko oli musta paikkapaikoin vähän ruostunut ja varjostin oliivinvihreää juuttikangasta. Heti lampun nähdessäni tiesin että se sopisi saparopään huoneeseen. Metallikehikon spraymaalasin puhdistuksen jälkeen violetiksi/aniliininpunaiseksi. Varjostimen päällystin pallokankaankaitaleella. Täytyy miettiä mitä kaikkea tähän voikaan pisin vuotta ripustella:)


maanantai 3. syyskuuta 2012

lorupussi

Oi sitä onnea kun pikkutyttönä sai olla juhlasankari! Meidän pikku saparopää ei nyt niin lahjojen perään vielä ole, mutta onnittelulaulu saa suupielet korviin! Tänään siis vietettiin ensimmäistä nimipäivää, kalenterista kun saparopään nimeä ei löydy niin vietetään sitä nimiäispäivänä. Ajatella siitäkin on vierähtänyt jo vuosi kun saparopää sai nimen. Voi tätä ajankulua.. 
Nimipäivälahjaksi tein pikku saparopäälle lorupussin tilkuista ja nauhojenpätkistä. Tämmönen siitä sitten tuli:)


Onnittelukortteja Saparopää myös rakastaa ja lorupussista tuli heti kultaakin kalliimpien onnittelukorttien aarrepussi!